E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Anatole France
Suom. Meri Sulju
Kirjallisia pikkuhelmiä XI.
Hämeenlinnassa,Arvi A Karisto,1909.
O. Y. Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.
Anatole France.
Vuonna kaksi.
Aamun sarastus.
Madame de Luzy.
Erään vapaaehtoisen muistelmia.
Anomalla saatu kuolemanrangaistus.
Pieni tinasotamies.
Anatole France.
Anatole France (äännetään: Frangs) syntyi Parisissa huhtikuun 16 p:nä1844. Isä oli antikvaarinen kirjakauppias. Poika sai koulutuksensaParisin muutamassa lukiossa ja antautui sitten kirjallisiin töihin.Alotettuaan ensin muutamalla elämäkerrallisella teoksella (1868),saavutti hän sitten huomiota ensimäisten runojensa (1873) jarunopukuisen näytelmänsä "Korintilaiset häät" muodollisellatäydellisyydellä. V. 1879, tultuaan sillä välin senaatinkirjastonhoitajaksi ja "Temps"-lehden aputoimittajaksi julkaisi hänkokoelman humoristisia kertomuksia. Mutta vasta hienoillakulttuurihistoriallisilla kuvillaan, joita hän alkoi lähetellä maailmaanv:sta 1881, saavutti hän oikein läpäisevän menestyksen. Hän onjulaissut niitä niin suuren joukon toisen toistaan loisteliaampia, ettäon työlästä mennä niistä parhaita luettelemaan, mainittakoon tässä vainihana "Kuningatar Hanhenjalka" jota yhtä vähän kuin muitakaan hänenmestarikynänsä tuotteita ei vielä ole suomeksi saatu. Hienolla jaskeptillisellä ivalla hän yleensä romaaneissaan leikkelee viehättäviäkulttuurikuvia, milloin egyptiläisestä Magdalenasta ja kristillisestäpylväspyhimyksestä, milloin 18 vuosisadan voltairelaisistaapottipiireistä, milloin keskeltä vallankumouksen myrskyjä, kuten tässäjulaistussa kokoelmassaan. Yhtä suurella ihastuksella hän saattaakäsitellä keskiajan legendoja kuin uudenaikaisia mutkikkaitasielunelämän ongelmia. Melkein kaikki hänen kaunokirjalliset teoksensaovat yhtä paljon kriitillistä kuin runollista laatua; muuten on hänhienoaistinen arvostelijakin, on julaissut kriitilliset kirjotuksensa4 nidoksessa (1888-1892). Politilliset kirjotuksensa julkaisihän 1902 kahdessa nidoksessa; politikoitsijana samoin kuinkulttuurihistoriallisena kaunokirjailijanakin on hän skeptikko(= epäilijä), joka kuitenkaan ei ole vieras edistyspyrinnöille, vielävähemmän ankaralle tyylitaituruudelle. — Suuren menestyksen saavuttiv. 1903 näyttämöllä hänen sosialistihenkinen kuvansa Parisintyöväenelämästä "Crainquebille." — V. 1896 tuli France jäseneksiRanskan akatemiaan.
Vuonna kaksi.
Portinvartija on sulkenut vankilan oven entisen kreivittären Fannyd'Avenay'n jälkeen, joka on vangittu "yleisen turvallisuuden tähden",kuten luettelossa sanotaan, mutta todenperäisesti, koska hän on ottanuttaloonsa maanpakolaisia.
Hän istuu penkillä, kanslistin merkitessä hänen nimeään, ja ajattelee:
"Jumalani, miksi kaikki tämä — mitä tahdot minusta?"
Vanginvartija näyttää enemmän äreältä kuin pahanilkiseltä. Ja hänenkaunis tyttärensä näyttää miellyttävältä valkoisessa, kokardilla jakansallisvärisillä nauhoilla koristetussa lakissaan.
Vanginvartija vie Fannyn suureen pihaan, jonka keskellä seisoo kaunisakasia. Siellä odottaa hän siksi, kunnes hänelle laitetaan vuode japöytä kuntoon erääseen huoneeseen, jossa on viisi muuta vankia. Talo ontäpötäynnä, eikä auta mitään, että se joka päivä lähettää likansag