E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Viron kielestä suomentanut
Lilli Rainio
Jyväskylässä,K. J. Gummerus Osakeyhtiö,1908.
Esipuhe.
Ensiksi tahdon lausua lukijalle muutaman sanan teokseni selitykseksi.
Teoksessani olen tahtonut antaa kuvauksen niin sanotusta Mahtransodasta, se on, niistä talonpoikaisrauhattomuuksista, joittenpääpaikaksi keväällä 1858 Mahtran kunta Juurun pitäjässä Harjunmaallajoutui ja jotka 2 p. kesäkuuta Mahtran moisiossa paisuivat veriseksisodaksi, josta noin 60 talonpoikaa vihdoin joutui kovan rangaistuksenalaiseksi ja siitä sai surmansa.
Olen nämä tapaukset valinnut kertomukseni taustaksi ja koittanutne esittää niin asiallisina ja aikansa mukaisina kuin mahdollista.Mutta päämaalini on kuitenkin ollut toinen, olen heikkoin voimainimukaan tahtonut antaa yleisen kuvan Räävelin ympäristön oloistatyöorjuuden loppuajoilta. Sentähden ei kertomukseni tarkota ainoastaanMahtraa ja niitä seikkoja, jotka Mahtran rauhattomuuksien kautta ovatjälkimaailmalle tulleet tunnetuiksi, vaan olen muitakin sen aikuisiatapauksia ja henkilöitä vapaasti liittänyt kertomukseni yhteyteen, enkäole kaikkia henkilöitä ja paikkoja maininnut omalla nimellään.
Kertomukseni henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään. 1) ne, jotkanimitän oikealla nimellään, kuvailen kuinka he todenmukaisesti ovatMahtran surunäytelmässä osallisina olleet, 2) ne, joiden nimet olenmuuttanut taikka joiden elämää olen vapaasti kuvannut, ja 3) ne,joiden luonteet kertomukseni eläväksi tekemiseksi ovat kokonaanmielikuvitukseni luomia, vaikka tosin tähän olen niin paljon kuinmahdollista koittanut saada eläviä esikuvia.
Ihmisten ja palkkain nimiä on täytynyt muuttaa, koska moni kuvatuistahenkilöistä vielä elää, taikka elävät heidän jälkeläisensä. Muttakertomuksessa voi kuitenkin esiintyä yhtä ja toista, joka heille eiole mielenmukaista. Olen jättänyt nimet muuttamatta, kun ei mielestänikertomuksessa ole ollut mitään yksityisiä henkilöitä loukkaavaa.
Voin vielä mainita, että se mitä olen kertonut niistä tapauksista,jotka ovat välillisessä yhteydessä Mahtran sodan kanssa, perustuumyös tosiasioihin, vaikka ei kaikki ole tapahtunut juuri samoillapaikoilla ja samoina aikoina. Mutta itse Mahtran sodan kuvauksetperustuvat täydellisesti todellisuuteen. Niihin olen kerännyt aineksiasekä asiakirjoista että Mahtran sodassa vaikuttavien henkilöidenmuistiinpanoista ja siihen aikaan eläneiden suusanallisistakertomuksista. Muiden muassa on kirjailija G. E. Luiga ystävällisestiantanut käytettäväkseni erään Mahtran sodan päähenkilön, Mahtransenaikuisen kunnan vanhimman Hans Tertsius'en kirjallisetmuistiinpanot. (Tertsius kuoli 12 p. lokak. 1900 Om siirtokunnassaSiperiassa, jossa herra Luiga silloin oli lukkarina ja opettajana.)Mainitut lähteet eivät aivan joka kohdassa ole toistensa kanssayhtäpitäviä, mutta kuitenkin ovat ne pääasiassa todenmukaisia.
Rauhattomuuksien syntymäpaikoilla olen itse käynyt ja sielläerinomaisella mielenkiinnolla koonnut tietoja vanhoilta henkilöiltä,jotka kaiken ikänsä ovat siellä eläneet ja jotka itse ovat nähneet"Mahtran sotatapaukset".
Kertomuksen kirjoittaja.
"Uusia ahteita maahan, te vetelykset! Mitä rukoushetkeä te pidätte?Rukoilkaa kuinka paljon hyvänsä, helvettiin joudutte kuitenkin kaikkilaiskuutenne tähden!"