E-text prepared by Tapio Riikonen
Kirj.
Helsingissä,J. C. Frenckell ja Poika,1875.
I. Savonlinnan asema.
II. Linnan synty ja verikaste.
III. Savonlinna ja Savolaiset rajavartioina 1500-luvulla.
IV. Linnan rakennukset ja sotaiset muistot.
V. Savonlinna muinaisjäännöksenä.
Viiteselitykset.
I. Savonlinnan asema.
Kolmesta ahtaasta salmesta laskevat Haapaveden avarat selät virtaillenvetensä tuhatsaariseen Pihlajaveteen. Läntisin on verisistämuistoistaan tunnettu Laitatsalmi, keskimäinen Haapasalmi, itäisin javirtavin on Kyrönsalmi.
Ammoisista ajoista saakka on näistä salmista käynyt valtakulku Karjalanpuolelta Suursavoon.
Kyrönsalmessa, jota jyrkkävuorinen Kyrönniemi itäpuolelta ja mutkainenWääräsaari länsipuolelta ahdistavat, on vierekkäisin kaksi vähäistäsaarta. Kyrönsaari, joka on lähinnä Kyrönnientä, on toista Tallisaartaisompi; sen länsipuolista virtaa laskevat meidän aikoina Kuopiostalähteneet höyryt alas, mutta kulkevat Wiipurista tullen saarenitäpuolta takaisin, raskaasti huoaten voimakkaassa virrassa.
Tuossa Kyrönsaarella, ahtaassa salmessa, on Savonlinna.
Oletkos koskaan, kansalainen, Pihlajavettä kulkien lähestynytSavonlinnan korkeita muureja kun illan taruinen hämärä vallitsee, taikuutamolla, kun varjot linnan muureilla ja torneilla mieleesi johtavatmenneitä aikoja? Ei mikään Suomen linnoista puhuttele harmaillamuureillaan niin mahtavasti mieltä kun Savonlinna korkeavuorisen jametsäisen Kyrönniemen varjossa.
Ehkä olet, kansalaiseni, astunut Alppien vierteet, nähnyt Rheininmainiot rannat ja linnarauniot. Mieleesi ehkä on vihdoin pistänytlähteä Suomenkin kauneutta ihailemaan. Sinun varallesi kirjoitanmuistelmani Savonlinnasta, joka muinoin veristen taistelujen kestäessävarustettiin Itäsuomen tueksi verivihollisia vastaan. Sittemmin ovatrauhan päivät koittaneet Savon kokeneelle kansalle, linna on riisunutsota-asunsa ja jäänyt menneiden aikojen muistona Savonmaan keskelletodistamaan sitä kansamme kestäväisyyttä, jonka voittona on nykyisyys.
Rajavarustukseksi oli Savonlinna perustettu Savonmaan keskelle,keskelle tuon "suomalaisen mahdin", jonka pieliksi luotiin
"Äänisjärvi, Pohjanlahti,
Auran rannat, Ruijan suu".
Pähkinäsaaren rauhanteossa v. 1323 sovittu raja on ensimäinen tunnetturaja, joka eroitti Suomalaiset Suomalaisista. Raja kulki Sääminginhalki kolme peninkuormaa lännempänä Savonlinnaa. Venäjän puolelle rajaasiten jäivät Laitatsillan, Haapa- ja Kyrönsalmet.
Länsipuolella rajaa asuviin Suomalaisiin juurtui Paavin usko; Kreikanusko istutettiin Suomalaisiin rajan itäpuolella. Uskonnollinen vimmateroitti veljesten miekat toisiansa vastaan ja nyt alkoi tuo surullinenverisen rajasodan näytelmä, jossa Suomalainen oli Suomalaisenverivihollinen vuosisatojen kestäessä. Tulta leimuavia ja vertahöyryäviä ryöstöretkiä tehtiin alinomaa kummaltakin puolen rajaaveljesvihollisia vastaan, Suomen puolelta usein Ruotsalaisten, Karjalanpuolelta Venäläisten yllyttävällä johdolla. Sillä välin kuljettiinrajan kummaltakin puolen, toinen toisensa kaskea niittämässä.
Suomenpuoliset nimittivät Suomalaisia veljiänsä rajan itäpuolella
Venäläisiksi; nämät puolestaan Suomenpuolisia Ruotsalaisiksi.
Keskuksena tuossa surullisessa taistelussa oli aikoinaan Savonlinna
varaväkineen.
...