Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Johannes Häyhä
Helsingissä,Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,1893.
Syystoimet
Puhteet
Mustalaiset
Lääninmiehet
Pyhän vietto
Laskiaisen aika
Pääsiäisen aika
Kevättyöt
Syystoimet
Sisältö: Liinan loukuttaminen, harjaaminen ja häklääminen. Härän teurastaminen. Harakan pyynti. Nikko. Lammasten ja sikojen teurastaminen. Hamarakalat. Kuoleman ennustus lumen tulosta. Tarvepuut.
Vanhan kekrin (pyhäinmiestenpäivän) perästä ottivat Niemelännaiset liinaroivaat pellon aidalta ja ahtoivat ne riihenparsille. Ukko-Lauri lämmitti riihen aamupuolella vienommasti,ettei äkkinäinen varistuminen olisi liinoja polttanut, ja sitteniltapuolella vahvemmasti, jotta liinat kuivivat seuraavaksi aamuksiloukutettaviksi. Naiset ja nuoremmat miehet kantoivat jo illallaloukut ja lipsut romuhuoneesta riiheen.
Aamulla sangen varhain kukon ensi kerran laulaessa pukivat nuoremmatnaiset ja miehet riihikot yllensä ja menivät riiheen liinojaloukuttamaan. Riitta otti uunin päältä suuren joukon päreitä, joitapoltettiin riihen uunilla olevassa pihdissä. Talon emäntä, Mari-täti,Helka-ämmä, ukko-Lauri ja Mauno-setä jäivät ainoastaan tupaantoimittelemaan muita talon askareita.
Riiheen tultuaan miehet laskivat alas pari parrellista liinoja,jotka naiset jakoivat pioille (pivoille), joita miehet alkoivatloukutella ensin tyvi- ja sitten latvapuolelta. Sikäli kuin miehetsaivat loukuttaneeksi luut irti liinakuiduista, sikäli naisetlipsuivat pioihin jääneet päistäreet ja panivat piot viisikolle:viisi pioa yhdelle punokselle. Kun kymmenen viisikkoa oli saatuloukutetuksi ja lipsutuksi, ne pantiin nipulle ja jokainen nippusidottiin liinapiolla kiinni ja pantiin riihen ovensuun nurkkaan.Kukon kolmannen kerran laulaessa, kun päivänsalo alkoi tuntua, veivätemännät loukuttajille suuruspalaa. Toisten suurustellessa keräilivätemännät loukkujen ja lipsujen alta sinne pudonneet liinakuidutja järjestelivät kuituja pioiksi. Suuruksen perästä jatkettiintyötä siksi kunnes kaikki tuli tehdyksi. Sitten naiset korjasivatliinaniput huoneeseen ja miehet kantoivat päistäreet pellolle, jossane päivän tultua poltettiin. Päivällä korjattiin loukut ja lipsutromuhuoneeseen.
Riihestä päästyään pesivät loukuttajat kätensä ja kasvonsa, pukivattavalliset arkivaatteet päällensä, söivät murkinan ja kävivätmakaamaan. Iltapuolella päivää he ryhtyivät muihin askareihin, jaillalla lämmitettiin ja kylvettiin sauna.
Joulun välisinä arkipäivinä vietiin liinat uudestaan riiheenhäklättäviksi ja harjattaviksi. — Häklä oli noin 20 tuuman pituinenja 6 tuuman levyinen lauta, jonka molemmat päät olivat pyöreät, vaankeskikohta oli kapea. Pyöreissä päissä oli noin 4 tuuman pituisetrautalankapiikit joiden päät olivat terävät. Toisessa päässä olipiikkejä harvemmassa ja toisessa tiheämmästi. — Naiset sitoivatharjoonuorat riihen ahinlauta-alaisiin orsiin riippumaan, ja nuoranpäässä olevaan silmukkaan sidottiin liinapio toisesta päästä kiinni.Sitten alettiin rautapiisellä harjalla latvistella liinoja. Se on:harjattiin pion latva ja siitä saadut lepeet käärittiin kuontaloksi.Kun toinen pää liinapiosta oli latvisteltu, käännettiin nuorassakiinni oleva pää latvisteltavaksi. Latvistekuontaloista kehrättiin jakudottiin säkki- ja elohurstikangasta.
Kun kaikki liinat oli ensin latvisteltu, ni