Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kirj.
Jalmari Kara
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kirja,1918.
Osakeyhtiö Kuopion Uusi Kirjapaino.
Esipuhe.
I. Nietostuneet jäljet.
1. Tilinteko.
2. Matka.
II. Lockstedtin leirillä.
1. Vastaanotto.
2. Ensimäinen päivä.
3. Sunnuntai.
4. Marssiharjoitus.
5. Sairaana.
6. Nähtyä ja tunnettua.
7. Valmistuksia.
III. Misse-joella.
1. Tittelmündeen.
2. Marssi rintamalle.
3. Hyökkäys.
4. Työtä ja nälkää.
5. Rumputulessa.
6. Yöpatrulli.
7. Punataudissa.
8. Ilta Jukolassa.
9. Muutto.
IV. Riianlahden rannalla.
1. Kneissin kylässä.
2. Loukkaus.
3. Perunajuhlat.
4. Kapina.
5. Naamiaiset rintamalla.
6. Kovia aikoja.
V. Kotia kohti.
1. Berliniin.
2. Napa.
3. Berlinin pikkuporvareita.
4. Olut-tupa Burghof.
5. Münsterin leirillä.
6. Suomeen.
7. Kotona.
VI. Aamu sarastaa.
Missä määrin jääkärit ovat ottaneet osaa taisteluun, joka nytvihdoinkin on antanut maallemme kauan kaivatun vapauden, siitä onjokaisella niin kouraantuntuvia tekoja todisteena, että selitys olisirajoittamista. Nythän kansa juhlii näitä poikiaan. Se kantaa heitäkäsillään, se osoittaa heille sitä kiitollisuutta, jota vapautettutuntee vapauttajaansa kohtaan. Mutta tänä kiihkeänä ja melskeisenäaikana tullaan kenties harvemmin ajatelleeksi, kuinka syvällejääkärien vaikutus on ulottunut ja kuinka kaukaa se on raivannuttietä kaikelle sille, mitä tuleman piti. Sillä juuri he ovat antaneetalkusysäyksen niille virtauksille, joiden tuloksena nykyinen vapauson. Se itsenäisyyden ja irtipääsemisen kaipuu, joka koko pitkällisenorjuutemme ajan oli kytenyt mielissä, se omilla jaloillaan seisomisenhalu, joka jo varhain oli vienyt Anjalan miehet perikatoon, olivuosien vieriessä vähitellen hiljentynyt ja talttunut. Se olipainunut syvälle sydämiin, joissa sen kulku kuului kuin talvisenvirran kohina paksun jääkuoren alta. Ja tämän jään ovat jääkäritsärkeneet, tämän lujan kuoren ovat he saaneet murtumaan. Lähtiessään"salaiselle matkalleen" he tällä ennenkuulumattomalla teolla, tällä"syvällä iskullaan" antoivat kansalaisilleen uutta rohkeutta jauskoa. Moni, jonka tuttavan jäljet tuisku vastikään oli umpeennietostanut, ikäänkuin heräsi: Mitä olivat nämä nuoret, mitä heajattelivat, kuinka he uskalsivat? Elihän totta tosiaan isäin henkivielä, olihan sitä muuallakin kuin liioittelevissa kirjoitelmissa!Sydän ikäänkuin laajeni ja se, mikä oli ollut syvimmälle kätkettynä,alkoi kuohua. Oli miehiä, jotka rohkenivat, miksei silloin jokainen?Jokaisella oli nyt tilaisuus tehdä jotakin… Ja ryskyen vapautuivirta jääkahleistaan. Se alkoi kasvaa, tulvia. Se kävi niinväkeväksi, että nekin suomalaiset, jotka olivat olleet venäläisessäsotaväessä, huomasivat huudahtaa: "vihdoinkin on se hetki koittanut,jota me olemme vuosia valmistelleet." Se syöksyi uomastaan, levisiyli lakeuksien, mursi kaikki esteet ja vapautti maan. —
Ne vaiheet, jotka ovat olleet jääkärien osana vieraalla maalla,ovat jääneet hämärään, ja syyllä onkin sanottu jääkärien edustavanSuomen nuoren armeijan romanttisinta osaa. Yhä vieläkin heistätiedetään verrattain vähän. Heidän seikkailunsa ovat yhä