Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Kyösti Wilkuna
WSOY, Porvoo, 1912.
I.
Haaksirikkoiset.
Lakki.
Kova kovaa vastaan.
Hätäkello.
Omaa saarnaansa kuulemassa.
Leipä.
II.
Rovasti ja renki.
Vanhan häviö.
Susi.
Vaarallisella retkellä.
III.
Tulevaisuuden mies.
Puolue-elämää.
IV.
Hallusinatsioneja.
Oikea syyllinen.
Rikottu kontrahti.
Ukko Halinen, konkurssintehnyt entinen liikemies, istui eräänäsyyspäivänä pienen asuntonsa ainoassa suuremmassa huoneessa jatirkisteli sanomalehteä. Hänen vaimonsa, harmaatukkainen nainen, jonkakasvoihin hiljaa kalvavat kärsimykset olivat jättäneet selvät jälkensä,istui miestään vastapäätä kuluneella sohvalla ja parsi sukkaa. Pitkät,harmaat vuodet olivat kuin huomaamatta liukuneet ohi, heidän jokailtapäivä istuessa näin vastakkain ja odottaessa postikonttoristatytärtään.
Rouva laski sukan helmaansa, huokasi hiljaa ja jäi katselemaanmiestään, joka silmälasit punertavalla nenällään luki edelleen. Hänenharvatukkainen jäkäläpartainen päänsä tutisi hiljaa, mutta sen asentojyrkillä olkapäillä oli vielä pysty ja osotti, ettei vararikko ollutkyennyt hänen henkeään kokonaan lannistamaan.
Rouva tiesi liiankin hyvin, mitä hänen miehensä sanomalehdestä etsi jaettei hän koskaan tulisi löytämään sitä mitä etsi, nimittäin uutistasiitä, että heidän ainoa poikansa, Reino, olisi suorittanutinsinööritutkinnon polyteknillisessä opistossa.
Reino oli ollut kolmatta vuotta ylioppilaana, kun isä joutuivararikkoon. Isä oli aikoinaan vähästä alkanut, mutta erinomaisellaliikemieskyvyllään, älyllään ja tarmollaan kohonnut varsin huomattavaanasemaan. Hänen tehdaslaitoksensa edistyi nopeasti ja yhtämittaalaajensi hän liikuntapiiriään maailmassa. Mutta sitten tuli kriisi jalisäksi sarja kaikenlaisia onnettomuuksia. Viikkokausia vaappui kaikkihiuskarvan varassa ja herra Halisen tukka harmaantui huomattavasti.Sitten luhistui vuosikausien tarmokkaalla työllä pystytetty rakennus.Tämän jälkeen seurasi tuo tavallinen näytelmä: ystävät ja kylänmiehetkäänsivät selkänsä, entiset luotonantajat ja sukulaiset kylmenivätvennonvieraiksi, ja paikkakunnan ennen huomatuin perhe sai hiipiäsyrjäiseen ja tuiki vaatimattomaan asuntoon. Rahalähetykset Reinollekatkesivat kerrassaan ja vanhukset jäivät kokonaan Anna-neidinniskoille, joka pian sen jälkeen onnistui saamaan postinhoitajan toimenpaikkakunnalla.
Ensi iskun jälkeen sairastui herra Halinen ankarasti ja hänelle jäiainaiseksi vaikea sydänvika. Mutta uusia suunnitelmia alkoi liikkuahänen päässään. Itse hän ei tietysti voinut mihinkään ryhtyä, muttaolihan hänellä poika. Hän alkoi esittää suunnitelmiaan Reinolle,joka oli lahjakas ja vilkas nuorukainen. Reinon piti muuttaapolyteknilliseen opistoon ja suorittaa insinööritutkinto. Sen saatuaanhänen ei pitäisi olla vaikeata hankkia luottoa ja panna isän liikekäyntiin uudella ja paremmalla onnella. Hänessä heräsi entinenvallotushimo, jolle hän tahtoi poikansa kautta hankkia tyydytystä.Hän avasi poikansa eteen laajoja näköaloja, kertoi tälleliikeperiaatteistaan ja toteutumatta jääneistä suunnitelmistaan sekäniistä menestymismahdollisuuksista, joista hän yksinään kokemustensanojalla oli selvillä ja jotka hän nyt siirtäisi poikansa omaisuudeksi.Korkeamman teknillisen