Produced by Jari Koivisto
Kirj.
Elias Lönnrot
SUOMI, tidskrift i fosterländska ämnen, 1858.
Adertonde årgången
Helsingfors,Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri,1859.
Imprimatur: L. Heimbürger.
Kuusi eri osaa on kasveissa merkittävä ja ne ovat: juuri, varsi,lehdet, silmikot, kukka, hedelmä. Itsekullaki näillä osilla on montaominaisuutta, jotka tekevat ne eri kasveissa erilaisiksi. Semmoistenominaisuutten selittämiseksi tarvitaan asianomaisia oppisanoja.
Pintansa vuoksi on itsekuki osa:
kierä (glaber, glatt), jolla ei ole karvoja. sileä (laevis, slät), kun ei ole kuoppia, uurtoja, naarmuja, nyyliä eikä muita epätasaisuuksia. karkea (asper, skarp) pienillä kyhmyillä, nyhillä ja nystyröillä. karhea (scaber, sträf) melkein näkymättömillä kankeilla karvoilla. lienteä (pubescens, småluden) lyhyellä, hienolla, tiheällä karvalla. sametti-nukkainen (velutinus, sammetshårig) lienteällä, ulottavalla, tav. erivärisellä karvalla. silkkimäinen (sericeus, silkesluden), pitkästä, hienosta, pintamyötäisestä, kiiltävästä karvasta. höyteä (villosus, luden), pitkästä, laheasta, tiheästä karvasta. karvainen (pilosus, hårig), pehmeästä, ei ylen lyhyestä eikä tiheästä karvasta. hatuinen (hirsutus, sträfluden), karkea-, pitkä- ja tihukarvainen. takkuinen (hispidus, sträfhårig), karkea-, paksu- ja harvakarvainen. kalsea (hirtus, kort sträfhårig), lyhytkarvaisempi edellistä. villainen (lanatus l. lanuginosus, ullhårig); villaksi (lana l. lanugo) sanotaan tiheätä, kiemuraista, vähän sekasortoista karvaa. nutturainen (floccosus, flockullig); nutturoilla (flocci, flockull) ymmärretään tukkupäistä villaa. vanukkeinen (tomentosus, filthårig); vanuke (tomentum, filtludd) s.o. vanuksissa oleva villa. seittinen l. lukinverkkoinen (araneosus l. arachnoideus, spindelvässhårig); seitiksi (aranea, spindelvässhår) sanotaan pitkiä, hienoisia, hämähäkin verkon tapaan yhteen kutoutuneita villakarvoja. ripsikarvainen l. ripsinen (ciliatus, hårbräddad); ripset (cilia, kanthår) ovat yhtäpitkät karvat jonkun osan (esm. lehden) reunassa. parrakas (barbatus, skäggig), kun karvat ovat vihkona tav. jonkun osan päässä; semmoista vihkoa sanotaan parraksi (barba, skägg). sukainen l. sukasinen (setosus, borstbärande); su'iksi l. sukasiksi (setae, borster) sanotaan kankeita, liereitä karvoja. nojosukainen (strigosus, plattborstig); nojosukaset (strigae, plattborster) ovat kankeita, lyhempiä, litteämäisiä, alaspainuneita karvoja. koukkusukainen (setis hamosis, s. hamatis, s. aduncis, s. apice uncinatis, krokborstig); koukkusuat (hami l. unci, krokborster) ovat koukeropäisiä sukakarvoja. väkäsukainen (glochidatus, hullingbärande); väkäsu'illa (glochides, hullingborster) on päässä vastahakaisia karvoja. poltinsukainen l. polttava (urens, brännande) polttavilla sukakarvoilla l. poltinsu'illa (stimuli, brännborster) varustettu. Poltinsu'illa on sisässä polttavaa nestettä. pistinsukainen (aciculosus); pistinsuat (aciculi, nålborster) tarttuvat koskiessa ihoon ja heltiävät juuriltansa. piikkisukainen, piikillinen (aculeatus); piikeiksi (aculi, taggar) sanotaan pi