Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Herodotos
Kreikan kielestä suomentanut Edv. Rein
WSOY, Porvoo, 1908.
1. Yllämainittua Amasista vastaan Kambyses, Kyroksen poika, lähtisotaretkelle, vieden mukaansa paitsi muita myös helleenien joukostaioonilaisia ja aiolilaisia. Syy tähän retkeen oli seuraava. Kambyseslähetti Egyptiin airuen ja pyysi Amasiilta hänen tytärtään. Näintekemään häntä oli yllyttänyt eräs egyptiläinen mies, joka olivihoissaan Amasiille siitä, että tämä kaikkien Egyptin lääkärienjoukosta oli temmannut juuri hänet vaimostaan ja lapsistaan ja antanuthänet persialaisten haltuun, silloin kun Kyros lähettiläiden kauttapyysi Amasiilta Egyptin parasta silmälääkäriä. Siitä siis vihoissaanegyptiläinen neuvollaan yllytti ja kehoitti Kambysestä pyytämäänAmasiin tytärtä, jotta tämä joko antaisi hänet ja siten saisi surua taiolisi antamatta ja siten vihoittaisi Kambyseen. Amasis, joka sekävihasi että pelkäsi persialaisten valtaa, ei tiennyt antaako vaikieltää. Hän tiesi näet vallan hyvin, että Kambyses ei aikonut ottaatytärtä puolisokseen, vaan jalkavaimokseen. Tätä punniten hän tekiseuraavalla tavalla. Entisen kuninkaan, Aprieen, huoneesta oli jäänytjälelle ainoastaan yksi tytär, joka oli hyvin kookas ja kauniinnäköinenja jonka nimi oli Nitetis. Tämän neitosen Amasis puki koruvaatteisiinja kultiin ja lähetti hänet omana tyttärenään Persiaan. Jonkun ajankuluttua, kun Kambyses tervehti neitosta kutsumalla häntä isän nimellä,niin neitonen virkkoi hänelle: "Oi kuningas, sinä et tiedä, että Amasison sinut pettänyt, hän kun lähetti minut morsioksi koristettunasinulle, antaen minut pois muka omana tyttärenään. Muttatodellisuudessa minä olen Aprieen tytär, hänen, jota vastaan Amasisegyptiläisten kera nousi kapinaan surmaten hänet, oman valtiaansa."Tämä ilmoitus ja tämä seikka nostattivat Kambyseen, Kyroksen pojan,Egyptiä vastaan, sillä hän vihastui suuresti.
2. Niin kertovat persialaiset. Egyptiläiset taas omistavat Kambyseenitselleen, väittäen hänen syntyneen juuri tästä samasta Aprieentyttärestä. Kyros muka näet oli lähettänyt airuen pyytämään Amasiintytärtä, eikä Kambyses. Mutta väittäessään niin eivät he puhu oikein.Eihän heille ole tietymätöntä — sillä jos ketkään, niin egyptiläisettuntevat persialaisten tavat —, että ensiksikään äpärän ei ole heillätapana päästä hallitsijaksi, jos aviolapsi on tarjona, ja sitten, ettäKambyses oli akhaimenidi Farnaspeen tyttären, Kassandanen, poika, eikäminkään egyptiläisnaisen. Vaan he vääristelevät historiaa tekeytymälläKyroksen huoneen sukulaisiksi. Näin on tämän asian laita.
3. Kerrotaanpa myös seuraava tarina, jota minä puolestani en usko.Muuan persialainen nainen tuli Kyroksen hoviin naisten puolelle ja kunhän näki Kassandanen vieressä seisomassa kaunismuotoisia ja kookkaitalapsia, niin hän ylen ihmeissään suuresti kiitteli niitä. MuttaKassandane, Kyroksen vaimo, sanoi näin: "Vaikka minä olen tämmöistenlasten äiti, niin Kyros halveksii minua, mutta sitä, joka on tuotuEgyptistä, hän pitää kunniassa". Niin hän lausui vihoissaan Nitetistäkohtaan, mutta vanhempi hänen pojistaan, Kambyses, virkkoi: "Jahkaminusta tulee mies, oi äiti, niin käännän Egyptissä ylimmät alimmiksija alimmat ylimmiksi". Niin lausui Kambyses, joka silloin oli noinkymmenvuotias, ja naiset ihmettelivät suuresti. Mutta hän muistisanansa ja, sittenkun hän oli mieheksi varttunut ja saanut kuninkuuden,teki hän sotaretken Egyptiä vastaan.
4. Sattui myös eräs toinen tapahtuma, joka vaikuttimainittuun sotaretkeen. Amasiin palkkasoturien jouko