Produced by Tapio Riikonen
Kirj.
Louise Mühlbach
Suomensi E. T. [Emanuel Törmälä]
Tampereella,
Emil Hagelberg'in ja kumpp. kirjapainossa, 1881.
Emil Hagelberg'in kustannuksella.
Ensimmäinen päivä:
1. Huomeneltain
2. Ehtoolla
Toinen päivä:
1. Huomeneltain
2. Ehtoolla
Kolmas päivä:
1. Huomeneltain
2. Ehtoolla
Neljäs päivä:
1. Huomeneltain
2. Ehtoolla
1.
Huomeneltain.
Ehtoolla piti "Theatre Français'ssa" näyteltämän uusi kappale,
Voltaire'n kirjoittama näytös, ja päähenkilönä kappaleessa piti
Hippolyte Klairon'in näyttelemän.
Tämä oli tapaus, joka pani koko Parisin kaupungin liikkeelle, jajoka oli jo koko viikon pitänyt mielet vireillä kaikissa vierastenvastaan-otto huoneissa ja kaikissa seuroissa, ja josta puhuttiinhovissa, kahvi-juomaloissa ja kaduilla.
Voltaire ja Hippolyte Klairon olivat koko Parisin, koko Ranskan, jopakoko Europan suotuisimmat suosikit.
Kaikista Europan maista tuli korkeoita, taidetta rakastavia matkustajiaParisiin, nähdäksensä mainiota näyttelijätärtä Klairon'ia, jonka jaloja kuuluisa kyky täytti kaikki taitelijat ihmetyksellä ja ihastuksella,ja jonka suuruus ja sulous, into, hehku ja sydämmellisyys innostikaikkia, jopa valtasi jäykimmätkin mielet.
Kaikissa Europan maissa lu'ettiin Arouet Voltaire'n kirjoituksia.Niiden raateleva sukkeluus, terävä ajatus-voima, syvä runollisuus jasydäntä-särkevä totuus ihmetytti kaikkia; mutta saattoi myöskin itsekirjoittajalle yhtä paljon vastustajia ja vihollisia, kuin ystäviä jaihantelijoitakin.
Voltaire'n viholliset ja niiden joukossa pappien mahtava lauma,olivat matkaan-saattaneet sen, että Voltaire oli useita vuosiamaan-pakolaisena, jolla ajalla hän pakoitettiin hyväksensä käyttämäänEnglannin ystävyyttä.
Mutta Voltaire'n ystävät matkaan saivat sen, että kuningas Ludwiki XVvihdoin armossa kumosi rangaistustuomion. Niin oli Voltaire v. 1739palannut maan-pakolaisuudesta jälleen Ranskaan, ja voi nyt taaselää Parisissa, huitia häjyllä ruoskallansa kirkkoa ja pappeja,uskovaisia ja ulkokultaisia. Nyt taisi hän taas lähettää näyttämöllemurhe-näytelmiään, joissa hän kuvaili mainioita sankareita, innokkaitasiveydellisiä marttyri-naisia ja niiden hehkuvaa rakkautta. Ja että häntaisi ja uskalsi tätä tehdä, oli sen naisen ansio, joka siihen aikaanvallitsi Ranskassa siten, että hän hallitsi Ranskan kuningasta; ja senainen oli Markisinna Pompadour. Se oli juuri Pompadour, joka kumosiVoltaire'n maan-pakolais-tuomion. Pompadour'illa oli rohkeuttajulkisesti ylistää Voltaire'n suurta neroa, vastoin hänen vihollistensaparjausta. Ja oli siis luonnollista, että koko hovi, koko aatelistoyhdistyi näihin mokoman mahtavan ja vaarallisen jalkavaimonylistyksiin. Mutta ei ainoasti aatelisto ja hovi, vaan muukin kansa,koko Ranskan kansa tunsi ihastusta ja intoa siihen runoilijaan, jokaymmärsi murhe-näytelmissään pakoittaa heidän silmistänsä kyyneleitä jatäyttää heidän sydämmensä innostuksella ja kauhulla, ja naurattaa heitäpilkkakirjoituksillansa.
Tämän parisilaisten lemmikin kirjoittama uusi murhe-näytelmä pitinäytettämän tänä päivänä 12 p. Maaliskuuta v. 1746.
Ja tässä näytelmässä piti parisilaisten suosikin kauniin, lumoavan jamaini