E-text prepared by Tapio Riikonen
Yksinäytöksinen ilveily
Suomennos.
Näytelmäkirjallisuutta N:o 24.
U. W. Telén & Co, Kuopio, 1899.
Anni, kamarineiti. Aappo, kamaripalvelija.
Anni (yksinään, irroittaa esiliinansa), Vihdoinkin on hänen armonsamatkustanut ja minä yksinäni koko talossa… ei hovimestaria, eikamaripalvelijaa, ei muita kuin Anni koko talossa… Minäkin pääsen nytkutsumasta vieraita ja täyttämästä käskyjä!… Ohhoo! Niin hänenarmonsa sanoi minulle lähtiessään, että minun pitäisi tänne ottaamuutama Aappo, ja ilmoittaa hänelle palvelijatoimensa täällä. "Hän onkunnon poika", sanoi hän; "hän on jäänyt paikatta sen vuoksi että enonimatkusti pois! — enoni on näet meriupseeri; — hän tuli tänään tänneja matkusti heti takaisin." Mikähän se mahtanee tuo Aappokin olla? —Mikähän se lienee sekin meriupseeri? — En ikänäni ole nähnytkumpaakaan enkä halua heitä nähdäkään! Ei, en halua heitä nähdä…Minulla kun on hänen armonsa täydellinen luottamus, ja kun minulla ontilaisuus saada kaikki, mitä täällä suinkin voi ansaita, — minäköjakaisin sen jonkun — jonkun Aapon kanssa — — hyi — — En, minänäytän, että pystyn puolustamaan kamarineidin oikeuksia! Sitä paitsiodotan tänne maalta muuatta moukkaa, jonka olen luvannut ottaasuojatikseni… tyhmikön kanssa en ja'a tulojani muulloin kuin itseänihaluttaa; kun sitä vastoin ymmärtäväinen mies vie kaikki ilman ettäsitä kykenee estämään — — — Mutta millä keinoin pääsen tuostaAaposta? On tosin muuan hyvin helppo keino! Hän ei tunne hänen armonsakäsialaa… Minäpä kirjotan. — Hanke on kyllä rohkea. Pyh! Rohkeutta,Anni, elä ensinkään häikäile (istuu pöydän ääreen).
Aappo (tulee huoneeseen Annin huomaamatta). Se on Anni.
Anni (Kirjoittaa). "Muuan Aappo-niminen…"
Aappo. (Itsekseen). On kysymys minusta, luullakseni
Anni (kirjoittaa). "joka on ollut palveluksessa enoni, kapteeninluona…"
Aappo. (Itseks.). Minustapahan on.
Anni. … "tulee tänne."
Aappo. … (itseks.). Aivan varmaan on minusta.
Anni (jatkaa). "Olin tosin luvannut ottaa hänet palvelukseeni, muttamietittyäni asiaa huomaankin etten ensinkään tarvitse häntä, ja ettäminullahan on uskollinen Annini."
Aappo. (Itseks.). Uskollinen Annisi! Jopa jo, itseäänhän hänylistelee. —
Anni. (Kirjoittaa). "Olen sen vuoksi päättänyt…"
Aappo. Mitä sitte?
Anni. "olla pitämättä lupaustani, jonka annoin enolleni, ja haetantuolla Aapolla itselleen toisen paikan" —
Aappo. (Itseks.) Hauska keksintö! —
Anni. Nyt kirjoitan alle. "Rouva Julin."
Aappo. Hän kirjoittaa alle häikäilemättä! Kylläpä on avara omatunto!
Anni (Nousee). Kas niin! Nyt voi Aappo tulla milloin mielii; näytänhänelle vain tämän kirjeen, niin heti pääsen hänestä.
Aappo. Saadaanhan nähdä, (menee ulos ja tulee takaisin) Hm! hm!
Anni. Kuka se on?
Aappo. (Kunnioittaen). Hänen armonsa, minä olen palvelija, jonkahänen armonsa eno pyysi hänen armonsa palvelukseen ottamaan.
Anni. (Itseks.). Hän luulee minua rouva Juliniksi… voi tolvanaa!
Aappo. O