Produced by Tapio Riikonen
Kustaa Aadolf ja Kristiina: Suomen sisällinen tila
Kirj.
Kansanvalistusseura, Helsinki, 1915.
Suomen sisällinen tila Kustaa Aadolfiin ja Kristiinan aikana
1. Kuningas Kustaa Aadolfin ensimäinen käynti Suomessa.
2. Helsingin herrainpäivät.
3. Turun hovioikeuden perustaminen.
4. Presidentti Juhana Kurck.
5. Iisakki Rothovius.
6. Johannes Messenius.
7. Kemin lappalaisten käännytys.
8. Kreivin aika Suomessa.
9. Pietari Brahe.
10. Samuel Cröel.
11. Kajaanin vapaaherrakunta.
12. Turun yliopiston perustaminen.
13. Tieteelliset harjoitukset Turun yliopiston ensi aikoina.
14. Mikael Wexionius.
15. Turun ylioppilaitten menot ja tavat.
16. Koulut.
17. Noitien vainoaminen.
18. Aateli.
19. Klaus ja Henrik Fleming.
20. Kauppa ja teollisuus.
21. Suomen kaupungit.
22. Suomen talonpojat.
23. Suomalaisten muutot maasta 17:nnellä vuosisadalla.
24. Elämänlaatu ja tavat.
25. Tyytymättömyys Kristiinan aikana ja kuningattaren luopumus
kruunusta.
Viiteselitykset.
1. Kuningas Kustaa Aadolfin ensimäinen käynti Suomessa.
Kun sovinto Tanskan kanssa oli saatu aikaan, päätti Kustaa Aadolflähteä Venäjän rajalle; hän tahtoi nyt sielläkin antaa sodalle paremmanvauhdin ja kiirehdyttää rauhaa. Merimatka olisi sinne mennessä ollutsuorin ja mukavin; mutta Kustaa Aadolf katsoi paremmaksi kulkea Suomenkautta. Hänelle oli erittäin siitä valtakuntansa osasta tehty paljon japahoja valituksia; senvuoksi hän tahtoi omin silmin tutkia asioidenlaitaa. Saadaksensa kyllin aikaa siihen tehtävään, hän läksi jokevättalvella liikkeelle. Alkuaan oli ollut aikomus ajaa jään yliMerenkurkun poikki, missä Pohjanlahti on kaikkein kapein; vaan edeltälähetetyt tiedustajat toivat sen sanoman, ettei sitä tietä voitupäästä. Kuninkaan täytyi siis kiertää koko Pohjanlahden ympäri, samaatietä, jota hän jo lapsena kerran oli kulkenut isänsä seurassa, kunKaarle kuningas v. 1601 palasi Suomesta. Hyvällä talvikelillä kävimatka noiden autioiksi sanottujen Pohjan perien kautta sangenmukavasti. Pohjanmaan maaherra Eerikki Hare piti saadun käskyn mukaanaina vereksiä kyytihevosia varalla, niin että kuningas, milloin niinhalusi, saattoi kulkea 10 peninkulmaa päivässä ja saman verran yöllälisäksi. Ja jos asiat vaativat viipymistä tai jos teki mieli levähtää,oli soveliaissa paikoissa yökortteri sekä runsaat vieraanvarat tarjona.Maaliskuun 7:nä p:nä tultiin Tornioon, jota ei kuitenkaan silloin vieläluettu Suomenmaahan; 9:nä oltiin Oulussa, 13:na Korsholmassa, 19:näHämeenlinnassa. Sieltä lähdettiin muutamien päivien perästä Turkuun,missä Kustaa Aadolf sitten viipyi koko viisi viikkoa, toukokuun alkuunasti.
Tämmöiset suurten herrain matkat olivat maantien varrella asuvallekansalle sangen rasittavat; sillä muassa oli aina suuri seuralais- japalvelijalauma, joita piti maksutta syöttää ja juottaa paraimmallatavalla. Ja ruokahalu oli heillä siihen aikaan ääretön, niinkuinheinäsirkkaparvella. Yksin Oulun pitäjä esim., missä kuninkaallinenseurue oli ainoastaan neljä kertaa ruualla,[2] sai sitä varten antaarukiita ja maltaita 40 tynnyriä, ohria 17 t., voita 16 leiviskää,humalia 13 leiviskää, suoloja saman verr