Produced by Jari Koivisto
Leikki-näytelmä yhdessä näytöksessä
Lukemisia Kansalle n:o 150.
Turussa,J. W. Liljan kirjapainossa,1861.
Imprimatur: G. F. Aminoff.
Bertha, vanha rikas ryökinä.Maria, | ryökinän kasvatustyttäret.Liisa, |Parooni Kaarle, ryökinän veljenpoika.Liana, ryökinän ystävä.Kaarle, tutentti.
Ensimäinen kohtaus.
(Teatteri kuvailee lehtimajaa, jossa on kukkaisilta koristettu pöytä tuolinensa. Peräseinässä killuu seppele sisältävä puostavit: K. M. Maan päällä on avettu kirja.)
Kaarle (tulee sisälle matkalaukku rinnalla, perhoishaavi kädessä.Katsoo ympärinsä ja sanoo:) Voi kuin täällä on ihana! Lieneekö kukatiesnimipäivä? Seppele puostaveilla — tahi olleeko tämä pikemmin jonkunsyntymä-päivä! K. M! K! Kaarle, minun nimeni — ja M sitten!Vissinkaiketi Maria! — Ah täällä (kyyristää itsensä ja sieppaa kirjan)eräs avettu kirja! Anna anteeksi, Maria, suloinen uuteliaisuuteni!Taittaan sanoa kaikkia näitä velho-linnan muotoisiksi! Tuo ihanarakennus! (näyttää kädellänsä sivullepäin) tuon tyvenen lahdenhelmassa! Hiljaisuus, tyven, ei askeltakaan. Annas, minä katson, mitäkirjassa on kirjoitettu! (lukee kovin) "Rakas sisareni! Estetty,valitettavasti, syystä kuin tiedät, en taida seurata poikaani, enkäniin muodoin saa nähdä ensimäistä kohtausta, johon aikomuksemme onperustettu. Tietämätöin tulo sopii hyvin syntymä-päivänä. Minä luotansinun viisauteesi, ettäs asian hyvin toimitat. Nuoret eivät aina oleviisaat ymmärtämään omaa hyötyänsä, erinomattain jos he saavat haistaajonkun aikeen olevan liikkeellä. Älä anna tytön aavistaa mitäkäänsellaista! Sinun oma sisares Ulla."
Kaarle (miettien). Aha! kyllä ymmärrän, neitsyllä on ylkämiessaapuvilla, (pilkaten) syntymä-päivän lahjaksi! Täällä olisi jokupilkka paikallansa! Voi tuota onnellista! Mutta ensin tervetyksiä,onnen-toivotuksia ja runoja! Minä arvaan hänen täyttävänyhdeksäntoista, ja varmaan on hän myös ihana ja kaunis! Näillätienoilla ei taida muuta kuin kauneita kukkaisia kasvaella (ottaalehden paperia laukustansa, kirjoittaa siihen ja laskee kirjoituksenpöydälle, sitte menee hän puun taaksi niin, että kasvot näkyvätkatsojille).
Toinen kohtaus.
Bertha ja Liana (Bertha vetää henkeänsä raskaasti ja istuu alas).
Bertha. Rakas Liana, kuinka vuodet rupeavat väsyttämään! Mutta katsosmitä täällä! Näyttää olevan runoja. Tule ystäväni, sinä joka näet ilmanlasisilmittä! Ja kuullelkaamme!
Liana (istuu ja ottaa lehden, jonka Kaarle on pöydälle laskenut,Berthan kädestä ja lukee hartaasti. Nauraa). Lopussa on luettava:"Hänelle, jonka päivää vietetään." Niin muodoin ovat ne sinulle, jokatänä päivänä täytät kuusikymmentä.
Bertha (katsoo lehteen). O ihmettä! Kolmekymmentä vuotta ennen tätäei ollut minulla lämpeempiä onnentoivottajia!
Kaarle (näyttää vähän hävehtyneeltä ja puhelee itseksensä). O! pahakurki! Oliko tuo se, se yhdeksäntoista vuotinen! Ompa paras koettaapäästä pois pelistä (aikoo mennä, mutta havaitaan).
Bertha (levittää kätensä häntä vastaan ja sanoo:) Ole sydämellisestitervetultuasi, rakas Kaarleni! Ja peräti tutentin hankkinassa, senmahdan sanoa. Ei olisi hahmo-muutos ollut tarpeellista, tehdäksesitse